Johdanto

Yritykset ja hallitukset tunnustavat yhä enemmän kiireellisen tarpeen puuttua ilmastonmuutokseen ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Euroopan unioni (EU) on keskeinen toimija maailmanlaajuisissa päästövähennyspyrkimyksissä, ja se toteuttaa erilaisia ​​politiikkoja ja säädöksiä helpottaakseen siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Yksi uusimmista säännöksistä on Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM).

CBAM-ehdotus on merkittävä askel kohti EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista, joihin kuuluu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio esitteli sen heinäkuussa 2021, ja se tuli voimaan toukokuussa 2023. Tässä blogissa keskustelemme CBAM:n tärkeimmistä ominaisuuksista, sen toiminnasta ja sen mahdollisista vaikutuksista yrityksiin ja kauppaan.

Mitkä ovat CBAM:n tavoitteet?

CBAM on suunniteltu käsittelemään hiilivuotoa, jolloin yritykset siirtävät toimintansa maihin, joissa ympäristösäännökset ovat löyhät välttääkseen kotimaansa ilmastopolitiikan noudattamisesta aiheutuvat kustannukset. Tuotannon siirtäminen maihin, joissa ilmastostandardit ovat alhaisemmat, voi johtaa maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen. Hiilivuoto asettaa myös EU:n teollisuudenaloja, joiden on noudatettava ilmastopolitiikkaa, epäedulliseen asemaan.

EU pyrkii estämään hiilivuotoa pakottamalla maahantuojat maksamaan EU:hun tuotavien tavaroiden tuotantoon liittyvät päästöt. Tämä kannustaisi EU:n ulkopuolisia yrityksiä vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja siirtymään vähähiiliseen talouteen. Yritykset joutuisivat maksamaan hiilijalanjäljestään riippumatta siitä, missä niiden toiminta sijaitsee. Tämä tasoittaisi EU:n teollisuudenalojen toimintaedellytyksiä, joiden on noudatettava EU:n tiukkaa ilmastopolitiikkaa, ja estäisi sitä, että tuonti alittaa niitä maissa, joissa ympäristöstandardit ovat alhaisemmat.

Ei vain tämä, vaan CBAM loisi EU:lle lisätulolähteen, jota voitaisiin käyttää ilmastotoimien rahoittamiseen ja vihreään talouteen siirtymisen tukemiseen. Vuosina 2026–2030 CBAM:n odotetaan tuottavan EU:n talousarvioon tuloja keskimäärin noin miljardi euroa vuodessa.

CBAM: Kuinka se toimisi?

CBAM edellyttäisi tuojia maksamaan EU:hun tuotavien tavaroiden tuotantoon liittyvät hiilidioksidipäästöt käyttäen samoja menetelmiä kuin EU:n tuottajiin EU:n päästökauppajärjestelmässä (ETS). CBAM vaatisi tuojia ostamaan sähköisiä varmenteita, jotka kattavat tuontitavaroiden tuotantoon liittyvät päästöt. Näiden sertifikaattien hinta perustuisi päästökauppajärjestelmän mukaiseen hiilen hintaan.

CBAM:n hinnoittelumekanismi olisi samanlainen kuin päästökauppajärjestelmässä, jossa asteittainen käyttöönottojakso ja tuotteiden kattavuuden asteittainen lisääminen. CBAM koskee aluksi sellaisten tavaroiden tuontia, jotka ovat hiiliintensiivisiä ja joilla on suurin hiilivuotoriski: sementti, rauta ja teräs, alumiini, lannoitteet, sähkö ja vety. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on laajentaa CBAM:n soveltamisalaa asteittain kattamaan monenlaisia ​​toimialoja. CBAM:n siirtymäkausi alkoi 1.10.2023 ja jatkuu 1.1.2026 asti, jolloin pysyvä järjestelmä astuu voimaan. Tänä aikana uusien sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden maahantuojien on raportoitava vain tuontiin sisältyvät kasvihuonekaasupäästöt (suorat ja epäsuorat päästöt) ilman taloudellisia maksuja tai oikaisuja. Asteittainen käyttöönotto antaisi tuojille ja viejille aikaa sopeutua uuteen järjestelmään ja varmistaisi sujuvan siirtymisen vähähiiliseen talouteen.

Pitkällä aikavälillä CBAM kattaisi kaikki EU:hun tuodut tavarat, jotka kuuluvat päästökauppajärjestelmän piiriin. Tämä tarkoittaa, että kaikki tuotteet, jotka tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä tuotantoprosessinsa aikana, kuuluisivat soveltamisalaan niiden alkuperämaasta riippumatta. CBAM varmistaisi myös, että maahantuojat maksavat tuontitavaroiden tuotantoon liittyvistä hiilidioksidipäästöistä, mikä loisi yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään ja siirtymään vähähiiliseen talouteen.

CBAM:iin on kuitenkin joitain poikkeuksia. Esimerkiksi tuonti maista, jotka ovat ottaneet käyttöön vastaavat hiilen hinnoittelumekanismit, vapautettaisiin CBAM:sta. Lisäksi pienet tuojat ja viejät, jotka jäävät alle tietyn kynnyksen, vapautettaisiin myös CBAM:stä.

Mikä on CBAM:n mahdollinen vaikutus?

CBAM-ehdotuksella odotetaan olevan merkittävä vaikutus hiilidioksidin hinnoitteluun ja päästökauppaan EU:ssa. Vaatimalla maahantuojia ostamaan hiilisertifikaatteja tuontitavaroiden tuotantoon liittyvien päästöjen kattamiseksi, CBAM loisi uutta kysyntää hiilisertifikaateille ja mahdollisesti nostaisi hiilen hintaa päästökauppajärjestelmässä. Tässä suhteessa CBAM:n odotetaan osaltaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä ja lieventävän ilmastonmuutoksen vaikutuksia. CBAM:n vaikutus ympäristöön riippuisi kuitenkin hiilen hinnasta ja tuotteiden kattavuudesta.

CBAM:n vaikutus kansainväliseen kauppaan ja ilmastosopimuksiin on edelleen epävarma. Jotkut maat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että CBAM voisi loukata Maailman kauppajärjestön (WTO) periaatteita. EU on kuitenkin todennut, että CBAM on täysin WTO:n sääntöjen mukainen ja reilun kilpailun ja ympäristönsuojelun periaatteiden mukainen. Lisäksi CBAM voisi mahdollisesti kannustaa muita maita ottamaan käyttöön omia hiilen hinnoittelumekanismejaan ja osallistua maailmanlaajuisiin pyrkimyksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Johtopäätös

Yhteenvetona voidaan todeta, että CBAM on merkittävä askel kohti EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamista EU:n teollisuudelle. Estämällä hiilivuodon ja kannustamalla yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään CBAM tehostaisi EU:n päästöjen vähentämistoimia ja myötävaikuttaisi maailmanlaajuisiin pyrkimyksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. CBAM:n vaikutus hiilidioksidin hinnoitteluun, päästökauppaan, kansainväliseen kauppaan ja ympäristöön riippuisi kuitenkin sen täytäntöönpanon yksityiskohdista sekä muiden maiden ja sidosryhmien reaktioista.