Johdanto

Yritykset ja hallitukset tunnustavat yhä enemmän kiireellisen tarpeen puuttua ilmastonmuutokseen ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Euroopan unioni (EU) on keskeinen toimija maailmanlaajuisissa päästövähennystoimissa, ja se toteuttaa erilaisia ​​politiikkoja ja säännöksiä helpottaakseen siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Yksi uusimmista säännöksistä on hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi (CBAM).

CBAM-ehdotus on merkittävä askel kohti EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista, joihin kuuluu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio esitteli sen heinäkuussa 2021, ja se tuli voimaan toukokuussa 2023. Tässä blogissa käsittelemme CBAM:n keskeisiä piirteitä, toimintaa ja sen mahdollisia vaikutuksia yrityksiin ja kauppaan.

Mitkä ovat CBAM:n tavoitteet?

Hiilivuoto-ohjausjärjestelmä kehitettiin ratkaisemaan hiilivuoto-ongelmaa, jossa yritykset siirtävät toimintansa maihin, joissa on löyhät ympäristösäännökset, välttääkseen kotimaansa ilmastopolitiikan noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotannon siirtäminen maihin, joissa on alhaisemmat ilmastostandardit, voi johtaa maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun. Hiilivuoto asettaa myös EU:n teollisuudenalat, joiden on noudatettava ilmastopolitiikkaa, epäedulliseen asemaan.

EU pyrkii estämään hiilivuotoa maksamalla EU:hun tuotujen tavaroiden tuotantoon liittyvistä päästöistä. Tämä kannustaisi EU:n ulkopuolisia yrityksiä vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja siirtymään vähähiiliseen talouteen. Yritysten olisi maksettava hiilijalanjälkestään riippumatta siitä, missä niiden toiminta sijaitsee. Tämä tasoittaisi toimintaedellytyksiä EU:n teollisuudenaloille, joiden on noudatettava EU:n tiukkoja ilmastopolitiikkoja, ja estäisi niiden hinnan alentamisen alhaisempien ympäristönormien maissa tuotettujen tuotteiden hintojen vuoksi.

Tämän lisäksi CBAM loisi EU:lle lisätulonlähteen, jota voitaisiin käyttää ilmastotoimien rahoittamiseen ja vihreään talouteen siirtymisen tukemiseen. Vuosina 2026–2030 CBAM:n odotetaan tuottavan EU:n budjettiin keskimäärin noin miljardin euron vuosittaiset tulot.

CBAM: Miten se toimisi?

CBAM-järjestelmä edellyttäisi tuojilta maksua EU:hun tuotujen tavaroiden tuotantoon liittyvistä hiilidioksidipäästöistä käyttäen samaa menetelmää kuin EU:n tuottajille EU:n päästökauppajärjestelmässä. CBAM toimisi siten, että tuojien on ostettava sähköisiä sertifikaatteja tuontitavaroiden tuotantoon liittyvien päästöjen kattamiseksi. Näiden sertifikaattien hinta perustuisi päästökauppajärjestelmän mukaiseen hiilen hintaan.

CBAM-hinnoittelumekanismi olisi samanlainen kuin päästökauppajärjestelmässä, ja siinä olisi asteittainen käyttöönottokausi ja tuotteiden kattavuuden asteittainen laajentaminen. CBAM-järjestelmää sovelletaan aluksi hiili-intensiivisten ja merkittävimmän hiilivuodon riskin omaavien tavaroiden tuontiin: sementti, rauta ja teräs, alumiini, lannoitteet, sähkö ja vety. Pidemmän aikavälin tavoitteena on laajentaa CBAM-järjestelmän soveltamisalaa asteittain kattamaan laaja valikoima toimialoja. CBAM-siirtymäkausi alkoi 1. lokakuuta 2023 ja jatkuu 1. tammikuuta 2026 asti, jolloin pysyvä järjestelmä tulee voimaan. Tänä aikana uusien sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden tuojien on raportoitava vain tuontiinsa liittyvät kasvihuonekaasupäästöt (suorat ja epäsuorat päästöt) ilman taloudellisia maksuja tai mukautuksia. Asteittainen käyttöönotto antaisi tuojille ja viejille aikaa sopeutua uuteen järjestelmään ja varmistaisi sujuvan siirtymisen vähähiiliseen talouteen.

Pitkällä aikavälillä CBAM-laki kattaisi kaikki EU:hun tuotavat ja päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat tavarat. Tämä tarkoittaa, että kaikki tuotantoprosessinsa aikana kasvihuonekaasuja päästävät tuotteet kuuluisivat järjestelmän piiriin alkuperämaasta riippumatta. CBAM-laki varmistaisi myös, että maahantuojat maksavat tuontitavaroiden tuotantoon liittyvistä hiilidioksidipäästöistä, mikä kannustaisi yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään ja siirtymään vähähiiliseen talouteen.

Hiilen hinnoittelumekanismeihin on kuitenkin joitakin poikkeuksia. Esimerkiksi tuonti maista, jotka ovat ottaneet käyttöön vastaavat hiilen hinnoittelumekanismit, vapautettaisiin hinnoittelumekanismeista. Lisäksi pienet tuojat ja viejät, joiden päästöt jäävät tietyn kynnysarvon alle, vapautettaisiin myös hinnoittelumekanismeista.

Mikä on CBAM:n mahdollinen vaikutus?

CBAM-ehdotuksen odotetaan vaikuttavan merkittävästi hiilen hinnoitteluun ja päästökauppaan EU:ssa. Vaatimalla tuojia ostamaan hiilisertifikaatteja tuontitavaroiden tuotantoon liittyvien päästöjen kattamiseksi CBAM loisi uutta kysyntää hiilisertifikaateille ja mahdollisesti nostaisi hiilen hintaa päästökauppajärjestelmässä. Tässä suhteessa CBAM:n odotetaan edistävän kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja lieventävän ilmastonmuutoksen vaikutuksia. CBAM:n vaikutus ympäristöön riippuisi kuitenkin hiilen hinnasta ja tuotteiden kattavuudesta.

Hiilen hinnoittelumekanismien (CBAM) vaikutus kansainväliseen kauppaan ja ilmastosopimuksiin on edelleen epävarma. Jotkut maat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että CBAM voisi rikkoa Maailman kauppajärjestön (WTO) periaatteita. EU on kuitenkin todennut, että CBAM on täysin WTO:n sääntöjen mukainen ja reilun kilpailun ja ympäristönsuojelun periaatteiden mukainen. Lisäksi CBAM voisi mahdollisesti kannustaa muita maita ottamaan käyttöön omia hiilen hinnoittelumekanismejaan ja osallistumaan maailmanlaajuisiin pyrkimyksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Johtopäätös

Yhteenvetona voidaan todeta, että CBAM on merkittävä askel kohti EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamista EU:n teollisuudelle. Estämällä hiilivuotoa ja kannustamalla yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään CBAM parantaisi EU:n päästövähennystoimien tehokkuutta ja edistäisi maailmanlaajuisia pyrkimyksiä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. CBAM:n vaikutus hiilen hinnoitteluun, päästökauppaan, kansainväliseen kauppaan ja ympäristöön riippuisi kuitenkin sen toteuttamisen yksityiskohdista sekä muiden maiden ja sidosryhmien reaktioista.